Imeytyskaivon koeajo päättynyt Kuivalan tekopohjavesilaitoksella
Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitoksella aloitettiin tämän vuoden tammikuun puolessa välissä imeytyskaivon käyttöönottokoe. Jo pitkään tekopohjaveden valmistus on perustunut ainoastaan allasimeytykseen, jossa raakavesi imeytetään pohjavesikerrokseen maan päällä olevien imeytysaltaiden kautta. Nyt tarkoituksena on ollut kokeilla uutta imeytystapaa.
Imeytyskaivon käyttö on siis vaihtoehtoinen tapa johtaa raakavettä maaperään tekopohjaveden valmistusprosessissa. Imeytyskaivoratkaisussa käytetään samanlaisia siiviläputkikaivorakenteita kuin perinteisessä pohjavedenottoon tarkoitetussa kaivossa, mutta imeytyskaivossa vesi johdetaan maaperään kaivon kautta, eikä toisinpäin kuten vedenotossa yleensä.
Imeytyskaivolla on monia etuja perinteiseen allasimeytykseen verrattuna. Imeytystavan muutoksella pyritään pääsemään osittain eroon imeytysaltaiden huoltotoimenpiteistä ja parantaa pohjaveden laatua. Imeytyskaivoratkaisu on allasimeytystä turvallisempi ratkaisu myös eräissä vesihuollon häiriötilanteissa, kuten mahdollisessa laskeumatilanteessa. Lisäksi kaivoimeytys vie allasimeytystä vähemmän tilaa laitosalueella.
Imeytyskoeohjelman ja kaivon rakentamissuunnitelmat on laatinut suunnittelutoimisto Pöyry Finland Oy, joka vastaan myös imeytyskokeen aikaisten tulosten seurannasta ja raportoinnista. Tällä hetkellä laaditaan johtopäätöksiä koeajosta. Mikäli kaivoimeytys osoittautuu toimivaksi ratkaisuksi, rakennetaan alustavien suunnitelmien mukaan myös kaksi uutta imeytyskaivoa.
Pöyry on kehittänyt pohjaveden happitilanteen parantamiseen uuden menetelmäsovelluksen, maaperähapetuksen, jolla lisätään osana imeytyskaivoratkaisua pohjaveteen runsaasti happea. Kuivalan tekopohjavesilaitoksen raakavesi sisältää jonkin verran orgaanista ainesta eli humusta ja alueelle on tyypillistä pohjaveden korkea fluoridipitoisuus. Hapetus on eduksi muun muassa raakaveden sisältämän humuksen hajoamisessa ja se saattaa alentaa myös pohjaveden fluoridipitoisuutta, jolloin veden käsittelytarve vähenee. Myös pohjavedessä olevat ”puhdistajabakteerit” käyttävät happea, hajottaessaan vedessä olevia epäpuhtauksia. Toisaalta myös hapeton pohjavesi liuottaa maaperästä rautaa, mangaania ja muita metalleja. Yksinkertaisen teknisen ratkaisun avulla imeytettävän veden mukana on saatu imeytyskokeen aikana kulkeutumaan pohjaveteen jopa lähes 2 000 kg happea vuorokaudessa. Imeytyskaivon kautta maaperään johdettava vesimäärä on ollut kokeen aikana 1000…1450 m3/d.
Kuvassa Kymen Veden tuotantopäällikkö Emmi-Maria Ukko seuraa kuinka ja Pöyryn pohjavesiasiantuntija Timo Friman videokuvaa imeytyskaivoa sen siiviläosan mahdollisen tukkeentumisen tarkistamiseksi.