Talousveden riskiarviointi
Kymen Vesi Oy:n ja
Kymenlaakson Vesi Oy:n riskiarviointi
Talousveden riskiarviointi on tehty Kymen Vesi Oy:n ja Kymenlaakson Vesi Oy:n yhteistyönä. Riskiarviointi kattaa Kymen Vesi Oy:n vedenjakelualueen Kotkassa, entisen Anjalankosken alueen Kouvolassa sekä Pyhtäällä, johon johdetaan Kymenlaakson Vesi Oy:n tekopohjavesilaitoksella tuotettua talousvettä.
Riskiarvioinnissa on tunnistettu talousveden laatua uhkaavat vaarat ja arvioitu niistä aiheutuvat riskit, sekä selvitetty keinot ja määritetty tarvittavat toimet riskien vähentämiseksi, vaarojen poistamiseksi ja veden laadun turvaamiseksi. Riskinarviointi on tehty Maailman terveysjärjestön suositteleman Water Safety Plan -periaatteen mukaisesti.
Vesilaitos on toimittanut riskiarvioinnin terveydensuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi 7.1.2019. Kotkan terveydensuojeluviranomainen on erillisellä päätöksellään hyväksynyt terveydensuojelulain 20. §:n mukaisesti riskinarvioinnin 13.3.2019 saatuaan lausunnon lainsäädännön edellyttämiltä viranomaistahoilta.
Riskiarviointi kattaa koko vedentoimitusketjun raakavesilähteestä kuluttajan hanaan. Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä vesilaitoksen henkilökunnan sekä Kouvolan ja Kotkan ympäristöterveydenhuollon kanssa. Johtoryhmän jäsenet osallistuivat riskiarviointityöhön ja riskiarvioinnissa oli mukana konsultti (Pöyry Oy) vetämässä riskiarviointityöpajoja. Lisäksi työhön osallistui käsiteltävästä aihealueesta riippuen ELY-keskus ja pelastusviranomainen.
Viranomaisen päätöksessä todetaan, että toiminnanharjoittajan esityksen ja terveydensuojelulain 6 §:n mukaisen tarkastuksen perusteella riskinarviointi kattaa koko vedentuotantoketjun, riskien hallintakeinot ovat tarkoituksen mukaisia, niiden toimivuutta seurataan omavalvonnalla ja toiminnanharjoittaja on sitoutunut ylläpitämään riskienhallintaa. Erityisiä epäkohtia ei havaittu.
Muutokset talousveden laadun tutkimistiheyteen
Vesilaitos tutkii veden fluoridia tihennetysti, koska maaperästä liukenee fluoridia pohjaveteen. Pohjavedestä fluoridia poistetaan käänteisosmoosilla. Aiempien tutkimustulosten perusteella myös alumiinin tutkimista vedestä on tihennetty ainakin toistaiseksi.
Kuivalan tekopohjavesilaitoksen omavalvonnassa on lisätty bakteerimäärityksiä useisiin näytepisteisiin esim. pohjavesikaivoille, näin vedenlaadun seurantaa on tehostettu entisestään.
Riskinarvioinnin perusteella talousveden valvontaa on harvennettu tapahtuvaksi kerran viidessä vuodessa bentso(a)pyreenin, antimonin, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, arseenin, bentseenin, 1,2-dikloorietaanin, elohopean, seleenin, syanidien, tetra- ja trikloorit yhteensä sekä boorin osalta. Myös torjunta-aineiden ja torjunta-aineet yhteensä, trihalometaanit yhteensä, kloridin, sulfaatin, natriumin, bromaatin, orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC), uraanin, radonin sekä viitteellisen annoksen osalta tutkimustiheyttä on harvennettu tapahtuvaksi kerran viidessä vuodessa. Sähkönjohtavuus ja ammonium on harvennettu tutkittavaksi 12 kertaa vuodessa. Rauta ja mangaani on harvennettu tutkittavaksi kolme kertaa vuodessa. Kaikki harvennukset perustuvat aiempien vuosien tutkimustuloksiin ja riskinarviointiin.
Riskiarvioinnin ja vedenlaatututkimuksen perusteella on todettu, että akryyliamidin käyttö veden esikäsittelyssä on niin vähäistä, että akryyliamidia ei katsota tarpeelliseksi tutkia talousvedestä. Riskinarvioinnin ja vuonna 2019 suoritettujen tutkimusten perusteella myöskään epikloorihydriiniä eikä vinyylikloridia ole tarpeen tutkia vedestä jatkossa. Vedestä ei myöskään ole tarpeen tutkia Säteilyturvakeskuksen ohjeen mukaisesti tritiumia. Hapettuvuutta (CODMn-O2) ei tutkita, koska vedestä määritetään orgaanisen hiilien kokonaismäärä (TOC).
Lisätietoja:
Kymen Vesi Oy:
Laitospäällikkö Emmi-Maria Ukko
emmi-maria.ukko(a)kymenvesi.fi p. 040 751 9482
Terveydensuojeluviranomainen: Mirva Lahtela
mirva.lahtela(a)kotka.fi p. 044 702 4807
Kymen Vesi Oy:n riskiarviointi: Sippola ja Kaipiainen
Riskiarviointi kattaa Kymen Vesi Oy:n Kouvolan kaupungin taajamien Sippolan ja Kaipiaisten vedenjakelualueet. Riskiarvioinnissa on tunnistettu talousveden laatua uhkaavat vaarat ja arvioitu niistä aiheutuvat riskit, sekä selvitetty keinot ja määritetty tarvittavat toimet riskien vähentämiseksi, vaarojen poistamiseksi ja veden laadun turvaamiseksi. Riskinarviointi on tehty Maailman terveysjärjestön suositteleman Water Safety Plan -periaatteen mukaisesti.
Vesilaitos on toimittanut riskiarvioinnin terveydensuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi Kaipiaisten vedenjakelualueen osalta 18.9.2019 ja Sippolan vedenjakelualueen osalta 3.12.2019. Kouvolan terveydensuojeluviranomainen on erillisellä päätöksellään hyväksynyt terveydensuojelulain 20. §:n mukaisesti riskinarvioinnin 12.2.2020 saatuaan lausunnon lainsäädännön edellyttämiltä viranomaistahoilta.
Riskiarviointi kattaa koko vedentoimitusketjun raakavesilähteestä kuluttajan hanaan. Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä vesilaitoksen henkilökunnan sekä Kouvolan ympäristöterveydenhuollon kanssa. Johtoryhmän jäsenet ja verkostoyksikön esimiehet osallistuivat riskiarviointityöhön tarpeen mukaan.
Viranomaisen päätöksessä todetaan, että toiminnanharjoittajan esityksen ja terveydensuojelulain 6 §:n mukaisen tarkastuksen perusteella riskinarviointi kattaa koko vedentuotantoketjun, riskien hallintakeinot ovat tarkoituksen mukaisia , niiden toimivuutta seurataan omavalvonnalla ja toiminnanharjoittaja on sitoutunut ylläpitämään riskienhallintaa. Erityisiä epäkohtia ei havaittu.
Muutokset talousveden laadun tutkimistiheyteen Sippola ja Kaipiainen
Riskinarvioinnin perusteella vedestä tehtäviä talousvesiasetuksen edellyttämiä tutkimuksia voidaan lisätä, harventaa tai jättää tekemättä. Mikrobiologisten muuttujien osalta vähennykset eivät ole mahdollisia.
Sippola
Riskinarvioinnin perusteella talousveden valvontaa on harvennettu Sippolan verkostosta tehtäväksi kuuden vuoden välein seuraavien määritysten osalta: polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), bentso(a)pyreeni, antimoni, bentseeni, boori, 1,2-dikloorietaani, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, mangaani, arseeni, elohopea, seleeni, syanidit, trihalometaanit yhteensä, kloridi, sulfaatti, natrium ja uraani. Harvennukset perustuvat aiempien vuosien tutkimustuloksiin.
Seuraavien aineiden osalta tehdään vielä lisätutkimuksia ennen kuin valvontaa on mahdollista harventaa: tetra- ja trikloorieteenit yhteensä, radon ja viitteellinen annos.
Tutkimuksista on mahdollista jättää pois akryyliamidi, epikloorihydrini, vinyylikloridi ja alumiini, koska vedenkäsittelyssä tai laitteissa ei ole käytetä materiaaleja, joista kyseisiä aineita voisi veteen aiheutua. Hapettuvuutta (CODMn-O2) ei tutkita, koska vedestä määritetään orgaanisen hiilien kokonaismäärä (TOC). Bromaattia ei seurata koska vedenjakelualueen pääasiallisen vesilähteen vedenkäsittelyssä ei käytetä otsonointia tai veden desinfioimisessa kloorikemikaaleja (toissijaisen vesilähteen verkostovedestä bromaattia seurataan). Vedestä ei myöskään ole tarpeen tutkia Säteilyturvakeskuksen ohjeen mukaisesti tritiumia.
Riskinarviointiin perustuen torjunta-aineita ei toistaiseksi ole tarpeen tutkia. Torjunta-aineita ei aiemmissa tutkimuksissa ole todettu.
Kaipiainen
Riskinarvioinnin perusteella talousveden valvontaa on harvennettu tehtäväksi Kaipiaisten verkostosta tehtäväksi kuuden vuoden välein seuraavien määritysten osalta: polyaromaattiset hiilivedyt (PAH), bentso(a)pyreeni, antimoni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, nitriitti, mangaani, bentseeni, boori, 1,2-dikloorietaani, elohopea, nitraatti, seleeni, syanidit, tetra- ja trikloorieteenit yhteensä, trihalometaanit yhteensä, sulfaatti, natrium, uraani, radon ja viitteellinen annos. Rautamääritys on harvennettu tehtäväksi joka toinen vuosi. Harvennukset perustuvat aiempien vuosien tutkimustuloksiin.
Tutkimuksista on mahdollista jättää pois akryyliamidi, epikloorihydrini, vinyylikloridi ja alumiini, koska vedenkäsittelyssä tai laitteissa ei ole käytetä materiaaleja, joista kyseisiä aineita voisi veteen aiheutua. Orgaanisen hiilen kokonaismäärää (TOC), hapettuvuutta (CODMn-O2) ja Clostridium perfringensiä ei tutkita, koska pintavedellä ei ole vaikutusta vesilähteeseen. Bromaattia ei ole tarpeen tutkia, koska vettä ei otsonoida eikä desinfioida kloorikemikaaleilla. Kloridia tutkitaan vedenottamoiden raakavedestä, joten sitä ei tutkita verkostosta. Myöskään ammoniumia ei ole tarpeen tutkia verkostosta, koska vettä ei desinfioida kloorikemikaalein. Ammonium tutkitaan kuitenkin vedenottamoiden raakavedestä. Tritiumia vedestä ei tutkita Säteilyturvakeskuksen ohjeen mukaisesti.
Vesilaitos tutkii veden torjunta-ainepitoisuuksia tihennetysti Kaipiaisten pohjavedessä todettujen torjunta-aineiden johdosta. Tihennetyllä seurannalla ja vedenottamolle asennetulla kalvosuodatinlaitteistolla varmistetaan torjunta-ainepitoisuuksien pysyminen verkostossa talousvesiasetuksen sallimissa raja-arvoissa.
Lisätietoja:
Kymen Vesi Oy:
Laitospäällikkö Emmi-Maria Ukko
emmi-maria.ukko(a)kymenvesi.fi p. 040 751 9482
Terveydensuojeluviranomainen
Minna Lindholm
puh. 020 615 7962, minna.lindholm(at)kouvola.fi