Hyödyllistä tietoa vedestä ja sen jakelusta

Miksi mittarilukeman ilmoittaminen on tärkeää? Mitä viemäriin ei saa laittaa? Täältä löydät tarpeellisia ohjeita liittyen asiakkuuteesi sekä jokapäiväiseen vedenkäyttöön.

Eikö vettä tule?

Jos hanasta ei tule vettä, kannattaa ensin selvittää, tehdäänkö talossa korjauksia ja voiko katko johtua siitä. Asuinalueellasi saatetaan myös tehdä vesijohtotöitä, ja jos asiasta ei ole ilmoitettu, katkos on lyhytaikainen. Kymen Vesi Oy tiedottaa vedenjakeluhäiriöistä etusivulla.

Jos vettä ei hetken odottelun jälkeen kuulu tai huomaat vesivuodon, tee vikailmoitus.

Päivystysnumero häiriötilanteissa p. 040 632 9556

Joskus vesijohdosta voi tulla saostumia, esimerkiksi ruskeaa rautasakkaa, joko korjaustöiden yhteydessä tai paineenvaihteluista johtuen. Yleensä haitta poistuu juoksuttamalla vettä, kunnes se kirkastuu. Vesijohtoverkostoon voi joutua myös ilmaa, mikä näkyy harmaana vetenä. Mikäli harmaus poistuu vettä seisottamalla, on kysymys ilmasta.

Kysyttävää laskusta?

Laskun sisältö, kuten veden kulutus:
Kymen Veden asiakaspalvelu vastaa kysymyksiisi laskun sisällöstä.
Asiakaspalvelu: (05) 234 8111 tai laskutus@kymenvesi.fi
Asiakaspalvelu palvelee ma–pe klo 9:00–14:00

Laskun maksamiseen liittyvissä asioissa palvelee Ropon maksuneuvonta ja -valvonta p. 09 2315 0433.
Kuluttajat:
Maksuneuvonta: ma-pe klo 8-20 (laskuihin liittyvät asiat).
Maksuvalvonta: ma-pe klo 8-18 (muistutus- ja perintäkirjeisiin liittyvät asiat).
Katkaisuasiat: 09 2315 0433 tai katkaisut@ropo.com.
Yritykset:
Maksuneuvonta- ja valvonta: ma-pe klo 8-17.

Maksuasiat hoidat kätevästi MyRopo palvelussa. Palveluun pääset tästä tai klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Miten voin vastaanottaa laskut?

Voit vastaanottaa laskut sähköisesti e-laskuna tai yrityksen verkkolaskuna, mobiilisti Kivraan, sähköpostiin, suoramaksuna tai paperilaskuna. Lisätietoja löydät täältä.

Mittarinlukemalla pidät laskutuksen ajan tasalla

Vesilasku perustuu arvioituun kulutukseen. Ilmoittamalla vesimittarinlukeman vähintään vuosittain tai asunnon henkilömäärän muuttuessa saat arviolla laskutettavan kulutuksen ajan tasalle. Näin et maksa liikaa tai saa yllättävän suuria tasauslaskuja. Mittarilukeman ilmoittaminen onnistuu helposti Online -verkkopalvelussa.

Pintajohtojen suojausvinkit

Joskus vedenjakelu järjestetään pintajohdolla esimerkiksi kesävedenjakelussa ja urakoiden aikana.
Olemme laatineet ohjeen, joka sisältää esimerkkejä suojausta vaativista paikoista, ja tavoista suojata putkia.

Ohje sisältää ratkaisuja vain esimerkinomaisesti, suojausratkaisu on syytä pohtia tapauskohtaisesti. Johdot kannattaa suojata kävelyn ja kulkuneuvojen aiheuttamalta rasitukselta sekä teräviltä asioilta, kuten kiviltä. Johdot on hyvä suojata myös kaikenlaiselta hankautumiselta sekä auringonvalolta.

Ohjeen saat auki tästä linkistä (PDF 8 MB)

Veden kovuus

Kymen Veden jakelema verkostovesi on pehmeää alle 3 °dH.
Veden kovuus ilmoitetaan joko saksalaisina asteina (°dH) tai millimooleina (mmol/l).
Vesi on pehmeää, jos kovuus on alle 4,9 °dH tai alle 0,88 mmol/l.
Useimmissa pesukoneissa veden pehmentämisen rajana käytetään 6 °dH. Mikäli laitevalmistajan käyttöohjeissa raja on alempi, kannattaa noudattaa laitevalmistajan ohjeita.

Kiinnitä huomiota vedenkulutukseen arjessa

Voit vaikuttaa omaan vedenkulutukseesi seuraamalla kulutusta viikoittain ja hankkimalla varmatoimiset ja käyttömukavat laitteistot. Vedenkulutusta voi seurata myös rivi- ja kerrostaloissa huoneistokohtaisella mittauksella.

Hanki nykyaikaiset ja vettä ja energiaa säästävät laitteet ja vesikalusteet, kun vanhat vaativat korjaamista.
Jos hana tai wc-pytty vuotaa, korjaa se pikaisesti vaikka vuoto olisikin pieni.
WC:n huuhteluveden vesimäärää voi säätää.
Astioita tai pyykkiä pestessä, pese vain täysiä koneellisia ja hyödynnä tarvittaessa laitteiden kevyt- ja puolitäyttöohjelmia.
Käsitiskissä tiski- ja huuhteluvesi kannattaa laskea altaaseen tai vatiin, ja välttää veden turhaa juoksutusta tai juoksevan veden alla tiskaamista.
Sulje vesihana hampaiden pesun ja käsiä pestessä saippuoinnin ajaksi.
Peseydy mieluummin suihkussa kuin ammeessa kylpemällä, sillä suihku kuluttaa vähemmän vettä. Sulje suihku saippuoinnin ajaksi ja vietä suihkussa vain peseytymiseen tarvittava aika.

Tutustu pohjavesien suojeluun

Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan maaperässä ja raot kallioperässä. Pohjavettä esiintyy maan uumenissa lähes kaikkialla. Vedenhankinnan kannalta merkittävimmät pohjavesivarastot on luokiteltu pohjavesialueiksi.

Suomessa vesilaitosten jakamasta talousvedestä yli 60 % on pohjavettä tai tekopohjavettä. Lisäksi haja-asutusalueella on laajalti käytössä yksityisiä talousvesikaivoja. Pohjavesiä on suojeltava, jotta meillä on käytössä hyvälaatuista juomavettä nyt ja tulevaisuudessa.

Pohjavesialueen asukkaille jaettu esite löytyy tästä linkistä (PDF 2 Mt)

Hävitä jätteet oikein

Viemäriverkoston mutkat ovat otollisia paikkoja tukosten muodostumiselle, jos viemäriin on heitetty sinne kuulumattomia esineitä. Esine voi takertua mutkaan ja vähitellen kerätä paperia tai rasvaa – ja näin tukos on valmis.

Ruoka- ja juomaostokset kannattaa tehdä niin, että hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän. Vanhentuneelle käyttökelpoiselle maidolle löytyy viemäriin kaatamisen sijaan monia muita käyttökohteita: ohukaiset, pannukakku, sämpylät, makaronilaatikko tai mannapuuro. Kiinteille ruokajätteille (joita ovat myös vanhentunut, kokkareinen maito tai jugurtti) oikea paikka on biojäteastia tai kompostori.
Suosi yleisesti elintarvikkeiden hävittämistä biojätteenä tai kompostoimalla.

Myös erilaiset kemikaalit, öljyt ja lääkkeet voivat aiheuttaa häiriöitä biologisessa jätevedenpuhdistusprosessissa ja näin edesauttaa vesien saastuttamista.

Älä laita viemäriin:

Pumpulipuikkoja tai vanulappuja
Hiuksia
Hammaslankaa
Rasvaa tai öljyjä
Terveyssiteitä, tamponeja tai vaippoja
Desinfiointipyyhkeitä, käsipyyhkeitä, nenäliinoja tai talouspaperia
Ruoantähteitä tai kahvinporoja
Tupakantumppeja
Vessapaperirullan hylsyjä
Lääkkeitä

Lisätietoja: www.pytty.fi

Viemärihajujen selvittäminen

Kiinteistöjen sisätiloissa esiintyvät viemärin hajut voivat johtua useista erilaisista syistä, muun muassa viemärikaasuista. Viemärikaasua, esimerkiksi rikkivetyä, syntyy viemäriputkissa, kun orgaaninen aine hajoaa hapettomissa olosuhteissa.

Hajun syy on hyvä aina selvittää, koska kyseessä voi olla vähitellen muodostuva viemäritukos, joka saattaa aiheuttaa kalliin vesivahingon kiinteistössä. Myös lattiakaivojen hajulukkojen ovat kuivuus tai likaisuus synnyttää hajuhaittoja. Vesilukon veden haihtuessa syntyy suora yhteys viemäriin, jolloin viemärikaasut pääsevät kiinteistön sisätiloihin. Lavuaarin viemärin lattiaputken tiivistys saattaa olla puutteellinen, jolloin hajuja syntyy koneellisen ilmanvaihdon ollessa alipaineinen.

Varmista myös, että viemäri vetää normaalisti eikä jäteveden padotusta esiinny WC-pytyssä, lavuaareissa tai lattiakaivoissa. Hajuja voivat aiheuttaa myös kiinteistön ilmanvaihdon rakenteelliset virheet kuten esim. viemärin tuuletusputket, jotka ovat liian lähellä sisäilman tuloputkia. Kiinteistökohtaiset jätevesipumppaamot voivat olla myös hajujen syynä, kun pumppaamolle kertyy viemärijätettä, joka mätänee kiinteistön putkissa tai pumppaamon imukaivon säiliössä esimerkiksi viikonlopun aikana.

Toimi näin:

Puhdista kylpyhuoneen lattiakaivot ja niiden ritilät.
Tarkista onko WC-pyttyjen ja WC-istuimien, lattiakaivojen ja lavuaarien vesilukoissa vettä.
Tarkista viemäriputkien tiivistys.
Varmista viemäreiden toimivuus ja selvitä padotuksen syy.
Varmista kiinteistössä mahdollisesti olevan jätevesipumppaamon sijainti ja toiminta.
Tarkista viemäreiden tuuletusputkien ja sisäilman tuloputkien sijainti ja etäisyys.
Tilaa viemärikuvaus viemärin kunnon tarkistamiseksi tai mahdollisen tukoksen löytämiseksi.

Mikäli hajut jatkuvat tarkistuksien ja korjaustoimenpiteiden jälkeen, on hyvä tehdä viemäreiden tuuletuksien savukokeet, jolloin hajujen aiheuttaja löytyy asiantuntijan ohjeistuksella. Viemärikuvauksilla saadaan selville viemärin kunto, tukokset ja jätevesivuodot.

Hajuhaitat ulkona

Joskus hajuhaittoja saattaa esiintyä maastossa. Tutkimme kaikki meille ilmoitetut hajuhaitat, joten olethan meihin yhteydessä mahdollisimman nopeasti havainnon tehtyäsi.
Ritva Huusko-Helminen p. 044 702 8172 tai tekninen neuvonta p. 040 669 5096

Jätevesi- ja hulevesipumppaamot

Jätevedenpumppaamot keräävät jäteveden asuinalueiden viettoviemäriverkostoista, ja vesi pumpataan jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Pumppaamot ovat hiljaisia. Hajuhaitat ovat vähäisiä, ja liittyvät yleensä häiriötilanteisiin.

Hulevesipumppaamojen toimintaperiaate on sama kuin jätevesipumppaamojen, mutta hulevesipumppaamot pumppaavat hulevesiverkoston keräämiä sade- ja sulamis- ja kuivatusvesiä, jotka johdetaan puhdistamon sijaan vesistöihin tai suurempiin ojiin.

Joskus kiinteistölle on tarve rakentaa oma pumppaamo, mikäli jätevesiä ei maanpinnan muotojen vuoksi voida johtaa suoraan viettoviemäriin. Kiinteistöpumppaamot ovat pienempiä kuin vesihuoltolaitoksen verkostopumppaamot.

Tästä linkistä voit ladata oppaan pumppaamoista (PDF 2 MB).

Teollisuusjätevedet ja niiden raja-arvot

Teollisuusyrityksien on otettava huomioon Kymen Veden verkostoon johdettavien jätevesien laadun rajoitukset. Huolehtimalla teollisuusjätevesien raja-arvoista estetään mm. haittoja viemäriverkoissa sekä jäteveden puhdistuksessa

Tarkista teollisuusjätevesien raja-arvot täältä.

Lisätietoja: www.vaarallinenjate.fi